Pähkinä purtavaksi vai ei sittenkään

10.9.2019

Pähkinähyllyt pursuavat erilaisia pähkinöitä. Onneksi pusseissa on nimet, muuten niistä ei tunnistaisi kuin maapähkinän. Pähkinää löytyy jäätelöstä, suklaasta, sämpylöistä, leivästä, erilaisista kastikkeista, pullasta ja muista erilaisista leipomuksista, salaatista sekä monesta muusta yllättävästäkin paikasta. Pähkinä pitää merkitä ainesosaluetteloon ja sitten on vielä saattaa sisältää merkintä.

Pähkinäallergisen arki on haasteellista, koska jo pieni murunenkin voi aiheuttaa oireita, joista voi kehittyä hyvinkin nopeasti henkeä uhkaava tilanne. Jo 2 mg pähkinää, mikä vastaa sadasosaa yhdestä pähkinästä, voi aiheuttaa oireita.

Kun puhutaan pähkinäallergiasta pitää aina muistaa, että on todellisia pähkinäallergisia ja sitten on iso ryhmä niitä, jotka reagoivat pähkinään koivun siitepölyallergiansa takia.

Voimakkaita, vakavia allergiaoireita saavia on noin 2% väestöstä. Kun taas siitepölyallergisia on 20%. Todellisen allergian toteaminen on vaikeaa tavallisilla allergiatesteillä, koska suurin osa positiivisista tuloksista on koivun siitepölylle herkistyneitä. Uusien komponenttitutkimusten avulla pystytään helposti selvittämään, onko kyse todellisesta pähkinäallergiasta vai ristireaktioista.

Lääketieteellisiä artikkeleita selaillessa tulee sellainen fiilis, ettei tämä ole helppoa ammattilaisillekaan. Osa pähkinöistä ristiinreagoi toisten pähkinöiden kanssa ja osa taas ei. Miten sitten ohjata allergista oli se sitten vakava pähkinäallergia tai siitepölyn ristireaktio? Sitten on vielä siemenet, joita niitäkin lisätään moneen elintarvikkeeseen ja kun nekin reagoivat ristiin joidenkin pähkinöiden kanssa. Eikä siinä kaikki, myös pavut reagoivat ristiin, on mantelia ja muskottipähkinää ja kookospähkinää.

Usein on niin, jos on vaikea pähkinäallergia, allerginen ei reagoi kuin yhteen tai muutamaan pähkinään. Ja yleisimmin se on maapähkinä. Joten pähkinäallergian sijaan olisi parempi käyttää nimikettä maapähkinäallergia. Maapähkinäallerginen voi yleensä syödä niitä pähkinöitä, joihin hän ei reagoi ihopistokokeissa. Jos taas saa vakavan reaktion muista kuin maapähkinöistä, voi saada oireita toisista pähkinöistä, vaikka ihopistokoe olisikin negatiivinen.  

Vakavaa pähkinäallergiaa sairastavan elämänlaatua varjostavat pelko vahinkoaltistumisesta ja sitä kautta pelko hengenvaarallisesta reaktiosta. Vaaratilanteita syntyy, kun ei ymmärretä asian vakavuutta. Käytännössä kuulee, että kyllähän nyt vähän voi ottaa tai ei kerta kaikkiaan tiedetä, että esimerkiksi pesto on pistaasipähkinää tai tuoteselosteesta on epähuomiossa jäänyt merkitsemättä pähkinämerkintä tai pähkinää on vahingossa joutunut tuotteeseen. On myös muistettava, että pähkinätön tuote voi kontaminoitua eli leipää leikataan samalla veitsellä tai jäätelöä annostellaan samalla kauhalla. Näiden kaikkien jossittelun keskellä pähkinäallergisen tulisi pystyä elämään täysipanoista elämää.

Pähkinäallergia on valitettavasti yleensä elinikäinen eikä siihen ole parannuskeinoja. Viime vuosina on kehitelty pähkinäsiedätystä vaikeasta pähkinäallergiasta kärsiville. Siedätyshoito on keskitetty erikoisyksiköihin ja se on vielä kokeellista hoitoa. Paljon on ilmennyt erilaisia haasteita, mutta tulokset ovat lupaavia. Siedätyshoidon tavoitteena on parantaa allergisten elämänlaatua vahinkoaltistusten vakavien reaktioiden välttämiseksi, koska muutakaan hoitokeinoa ei ole.

Ja vielä lopuksi haluan painottaa, että on kahta erilaista pähkinäallergiaa tai toinen ei varsinaisesti ole allergiaa vaan ristireaktio. Varsinainen pähkinäallergia, joista voi saada vakavan, henkeä uhkaavan allergiareaktion ja sitten toinen, joka liittyy koivun siitepölyallergiaan ristireaktiona. Ristireaktio ei ole henkeä uhkaava, vaan aiheuttaa vaihtelevassa määrin suun ja nielun kutinaa. Varsinainen pähkinäallergia vaatii ehdotonta pähkinän välttämistä, kun taas ristireaktiossa pähkinää voi syödä oireiden sallimissa rajoissa ja useimmiten siitepölykauden ulkopuolella pähkinän syönti ei aiheuta oireita lainkaan.  

Anne Vuorenmaa, asiantuntija, Allergia-,iho- ja astmaliitto

Lähetä kommentti

Kommentit

  • Pilvi 5 päivää sitten

    Ihan väärää tietoa. Esim. meidän lapsi ristiinreagoi hasselpähkinälle ja saa siitä anafylaksian. On ihan turhaa erotella vakavasti allergiset ja ristiinreagoivat, että se olisi muka jotenkin lievempi allergian muoto, se ei pidä paikkaansa. Olen tästä jo aiemminkin sanonut Liiton asiantuntijalle, mutta näköjään sitä ei ole mitenkään noteerattu. Pöyristyttävää.

  • Tea 5 päivää sitten

    Hei, en tiedä mistä lähteistä tietoja poimitaan, mutta ristireaktio voi olla yhtäläillä hengenvaarallinen kuin itse pähkinäallergian reagtio. Usein se on toki lievempi, mutta voi olla myös hengenvaarallinen.

    Jopa liiton omilla sivuilla on kuvattuna miten usein ristikkäisreaktio ilmenee yleenaä suun, nielun ja huulten alueella ja niiden voimakkuus vaihtelee. Ja samaisessa artikkelissa mainitaan, että anafylaksiariskikin on olemassaan, mutta matalana. (https://www.allergia.fi/allergia/ruoka-ja-juoma/ristiallergiat/)

  • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto 5 päivää sitten

    Haluamme, että allergiat otetaan aina tosissaan, olkoot ne sitten lieviä tai vakavampia. Erityisesti mikä tahansa anafylaksiariskin aiheuttava allergia pitää aina ottaa vakavasti ja sen kanssa tulee noudattaa ehdotonta tarkkuutta ruokailuissa. Blogikirjoituksen tiedot perustuvat lääketieteellisiin artikkeleihin: pähkinäallergiasta on olemassa sekä lievempiä että vakavampia muotoja. Siksi on tärkeää keskustalla oman lääkärin kanssa välttämistarkkuudesta.

  • Pilvi 3 päivää sitten

    Siinä tapauksessa voit korjata tekstiä, niin että se ei johda ihmisiä harhaan. Ristireaktio voi olla myös henkeä uhkaava eikä todellakaan voi pähkinää syödä, niin kuin väität.