Kaakossa koivut eivät pölyttäneet keskivertovuotta kummemmin

Ainakin maan kaakkoisosissa selvittiin koivun kukinnasta säikähdyksellä, sillä se jäi siitepölymäärältään liki puoleen keskivertovuodesta. Edellisvuoteen verrattuna kausi saattoi kuitenkin olla oireisempi, koska runsaan siitepölypitoisuuden päiviä kertyi nyt kaksinverroin. Keväällä koivuissa oli edelliskesän jälijltä paljon norkkoja siitepölyttämässä. Kukinnassa ei ennakoitu ihan ennätysvuotta, mutta koivuallergisille kiusallisen runsaspölyistä kautta kuitenkin.

Huhtikuun alussa ja pääsiäisenä havaittu koivun siitepöly kulkeutui vielä kauempaa tuulten mukana. Kuun lopussa siitepölyä oli ilmassa jo runsaasti, kun lähes kesäinen lämpö herätti koivut kukkimaan viikkoa tavallista aiemmin. Huippupäivänä ilmassa oli keskimäärin lähes 5 000 koivun siitepölyhiukkasta ilmakuutiota kohden.

Takatalvi hyydytti voimakkaimman kukinnan heti alkuunsa. Sen jälkeen toinen runsaspölyinen kausi osui toukokuun puoliväliin, jolloin koivun siitepölypitoisuus pysytteli suurena puolitoista viikkoa. Huippulukemiin ei kuitenkaan enää noustu. Toukokuun loppuun mennessä koivun siitepölyä oli ilmassa enää vähäisiä määriä, joista tuskin on enää oireiden aiheuttajaksi.

Jos koivun kukinta jäikin ennakoitua heikommaksi, kukkivat kuuset poikkeuksellisen voimakkaasti. Toukokuun viimeisillä viikoilla sen siitepölyä kertyi monenlaisille pinnoille huomattavan paljon. Kesäkuun alussa pintoja värjäävät vuorostaan männyt, joiden siitepölyä on nyt ilmassa runsaasti. Havupuiden siitepölyille harva on kuitenkaan allerginen.

Allergisen oirekautta jatkavat heinät, joista ensimmäiset aloittivat kukintansa toukokuun lopulla. Toistaiseksi heinän siitepölyä on ilmassa vähän, mutta kukinta voimistuu kesän edetessä.

Koivut ovat Suomen tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia

Imatran mittauspiste kuuluu koko maan kattavaan siitepölyjen seurantaverkkoon, jonka toiminnasta ja tiedotuksesta vastaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Suomessa on kaikkiaan yhdeksän keräyspaikkakuntaa Helsingistä Utsjoelle.

Kaikki ilmanäytteet otetaan jatkuvatoimisilla keräimillä, joilla voidaan määrittää ilman hiukkaspitoisuus kahden tunnin tarkkuudella. Koivun siitepölypitoisuus luokitellaan asteikoilla matala (<10), kohtalainen (10-100) tai suuri (>100). Matalassa pitoisuudessa vain herkimmät allergikot oireilevat ja suuressa useimmat koivuallergikot saavat oireita.

Koivukasvien heimoon kuuluvat pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lehtipuut, kuten koivut, lepät, pähkinäpensaat ja valkopyökit. Suomessa koivut ovat tärkeimpiä allergiakasveja. Arvioiden mukaan 10-15 % väestöstä saa keväisin allergiaoireita koivujen kukinta-aikana. Toukokuussa koivun siitepölyä ei pääse pakoon. Raudus- ja hieskoivun jokaisessa norkossa kehittyy noin kuusi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Soilla kasvavan vaivaiskoivun allergiamerkitys sen sijaan on vähäinen.

 

Lisätiedot:

Tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen, Etelä Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti

tiina.vitikainen@allergia.fi, puh. 040 7171022